PERHEMAATILA VUODESTA 1721
Hannun tila sijaitsee pienessä Tuohitun kylässä. Tilalla on ollut maanviljelyä saman suvun toimesta jo 300 vuotta.
Nykyinen sukupolvi, Anna ja Janne Hoskola, ovat viljelleet vuodesta 2018.

HANNUN TILA
Hannun tila sijaitsee Tuohitun kylässä, entisessä Perniön kunnassa nykyisessä Salossa.
Tuohitussa on ollut asutusta jo kivikaudella ja tilan maailta onkin löytynyt viitteitä siihen.
Tuohitun alue oli kivikaudedella saaristoa ja kylämäki, jossa tila sijaitsee oli saari.
Tila on tullut nykyisen suvun omistukseen 1721 vuodesta lähtien, sen autioidutta Isovihan jälkeen.
1900 alkupuolella pääelinkeino oli karjatalous ja maito toimitettiin Tuohitun meijeriin.
Ennen ensimmäistä maailmansotaa tilan maille rakennettiin myös pensionaatti, eli täyshoitola hotelli. Sotien jälkeen sitä ei kuitenkaan koskaan otettu käyttöön, vaan rakennusmateriaali uudelleen käytettiin navetan rakentamiseen.
1980 luvulla siirryttiin pääasialliseen sikatalouteen, joka on ollut elantona siitä lähtien.
Toiminta on on muuttunut vuosien varrella lihasikojen kasvatuksesta, uudistuseläinten kasvatuksen kautta nykyiseen toimintaan joka on ns yhdistelmäsikakala. Nykyään tilalla on 85 emakkoa ja kaikki possut kasvavat teurasikään asti tilalla. Toiminta on nyky mittakaavassa hyvin pienimuotoista, mutta eläinten hyvinvointiin on panostettu.
Annalla ja Jannella on aina ollut intohimo kehittää ja keksiä asioita. Anna ihastui kurpisoihin viljelytaipaleen alkupuolella ja se tie on nyt vienyt mukanaan useampia vuosia.
Jannen teknisen osaamisen ja Annan tuotekehitysosaamisen yhdistelmänä syntyi 2024 uusi tuote, Bataattikurpitsa. Kulmakivenä Bataattikurpitsan kehitykselle on Hannun tilan oma kammiokypsytys-metodi, jossa oikeilla olosuhteilla saadaan luotua makeampia, laadukkaampia ja säilyvämpiä kurpitsoita.
Kurpitsat ovatkin vieneet mennessään ja ovatkin jo tärkeä elinkeino tilalle.
Uskomme kekseliäisyyden, periksiantamattomuuden ja ahkeruuden yhdistelmään. On innostavaa tehdä omia tuotteita ja rakentaa omaa tapaa harjoittaa maataloutta.
.
